Tutkimusprojekti valtionpalveluista koskee kansalaisen ja viranomaisen välistä vuorovaikutussuhdetta. Onko Internetin myötä kasvokkain tapahtuva kohtaaminen siirtynyt kirjaimellisesti kohtaamiseksi kasvottoman valtion kanssa? 20 viime vuoden aikana länsimainen yhteiskunta on siirtynyt Internetin aikakauteen: E-hallintoon. Kansalaisen ja valtion vuorovaikutus Internetin aikakaudella on valtiosuuntainen: valtion hallinto käyttää sitä, toteaa valtio-opin professori Adrew Chadwick Lontoon yliopistosta (katso esim. http://wiki.douglasbastien.com/images/4/4a/Interaction_between_States_and_Citizens_in_the_Age.pdf) Täysi-ikäisten kansalaisten ja valtion vuorovaikutus tapahtuu tietokoneiden, kännyköiden ja netin välityksellä. Toisaalta n. 120 milj. EU:n kansalaista ei ole koskaan käyttänyt Internetiä v. 2012 Euroopan komissiossa tehdyn tutkimuksen mukaan (https://ec.europa.eu/digital-agenda/sites/digital-agenda/files/scoreboard_life_online.pdf) Filosofian näkökulmasta kansalaisen ja valtion suhde keskeinen kysymys: millainen on hyvä yhteiskunta?
Tutkimus kysyy, millainen tämä suhde on kansalaisen ja viranomaisen välillä. Kehen oikeastaan kansalainen on yhteydessä, kun hän esim. hakee opintotukea tai työttömyysturvaa? Alkuoletus on, että Internet helpottaisi, nopeuttaisi ja mahdollistaisi yksinkertaisemman palvelun viranomaisten taholta. Samoin viranomaisen olettaisi voivan helpommin jakaa tietoa. Kuitenkin haluamme tietää, onko todella näin kuin oletamme.
Tutkimuksessa käytetään kokeellista välinettä: kokeillaan käytännössä ja havainnoidaan, millaista asioiminen viranomaisten kanssa vaikuttaa olevan Internetin välityksellä. Myös ihmisten arkisia kokemuksia käytetään aineistona, kuten työttömien kokemuksia työvoima- ja sosiaalipalveluista. Tutkimus tehdään tapaustutkimuksena Turun alueella. Mahdollinen lopputulos on se, ettei Internet ole parantanut palveluita, vaan pikemminkin viranomaisen ja kansalaisen etäisyys toisistaan on kasvanut. Vaikutusmahdollisuutemme kuntien tai valtion hallintoon eivät olisi paremmat kuin vaikkapa 1980-luvulla.
On erittäin tärkeää tietää, millaiset mahdollisuudet kansalaisella on Internetyhteiskunnassa vaikuttaa. Tutkimuksen kautta saamme informaatiota, jonka avulla parantaa palveluja. Voimme helpottaa ihmisten elämää ja lisätä hyvinvointia.
Olen filosofi ja yhteiskuntatieteilijä Mika Suojanen Turun yliopistosta ja olen parhaillaan pistämässä pakettiin väitöstutkimustani. Syksyllä olen konferenssijohtajana Kokemuksen tutkimuksen verkoston järjestämässä konferenssissa Turussa. Syksyn 2014 vietin Havainnon kokemuksen tutkimuksen keskuksessa Glasgown yliopistossa
Uskon, että tieteellinen tieto voidaan pistää nykyistä paremmin palvelemaan yhteiskuntaa.
Tässä esimerkkinä aikaisempi tutkimusartikkelini Esteettinen kokemus taideteoksesta (Julkaistu teoksessa: Kaisa Koivisto, Jani Kukkola, Timo Latomaa & Pirkko Sandelin (toim.): Kokemuksen tutkimus IV. Rovaniemi: Lapland University Press, 2014, 57–72.)