Hei

Työllistyvä Vihti TyVi ry:n matalan kynnyksen toimintakeskus

Lokakuussa aloittanut Työllistyvä Vihti TyVi ry on täynnä intoa aloittamassa toimintaa alueen työttömien hyväksi.

KUTSU

TyVi haluaa tavoittaa alueen työttömät ja työllistäjät.

Kutsumme mukaan ihmisiä, jotka kokevat työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten omaehtoisen toiminnan tukemisen tärkeäksi. Tule mukaan tekemään TyVistä yhteisöllisyyden vahvistamisen ja aktivoinnin edelläkävijä!

Tavoitteenamme on:

– Saada työttömät ja työttömyysuhan alaiset sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret osallistumaan ja kantamaan vastuunsa omasta hyvinvoinnistaan sekä ylläpitämään kuntoaan.

Välineiksi tarjoamme vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa, sosiaalista kanssakäymistä ja verkostoitumista, apua elämänhallintaan, tiloja harrastuksiin ja kerhotoimintaan, organisoitua tekemistä, välittämistä, lähimmäisen apua eli kaikkea sitä, mikä on normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä.

– Työllistäminen, yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. TyVi pyrkii myös itse työllistämään mahdollisimman paljon pitkäaikaistyöttömiä.

Haluamme toimia työttömien apuna ja tukena työnhakuvalmiuksien kehittämisessä jo esimerkiksi työllistämisjakson aikana, tarjota urasuunnittelua, CV:n päivittämistä, apua työhakemusten kanssa, vertaistuellista ohjausta ja konsultointia eri korttikoulutuksiin, koulutusvaihtoehtojen kartoittamista yms. Tarkoituksena on ylläpitää keskusteluyhteyttä ja tarjota tukea työllistämisjakson alusta aina uudelleen työllistymiseen asti.

Toimintaan tarvitaan toimitilat

Jos saamme 1000 euroa, saamme ensimmäisen kuukauden vuokran toimintamme aloittamiseksi. Jos saamme 5000 euroa, on koossa jo puoli vuotta toimitiloille ja voimme perustaa tiloihin kahvilan. Jos saamme 10000 euroa on ensimmäinen toimintavuosi omissa toimitiloissa varmistettu ja pystymme toiminnallamme palkkaamaan jo työntekijöitä ja edistämään jatkoprosessia työttömien toimintakeskuksen kehittämiseksi.

Yksityisten rahoittajien ja yritysten rahoittamat vastikkeet menevät lyhentämättömänä yhdistyksen toimintaan ja vuokran maksuun.

TyVin vapaaehtoiset tarjoavat työttömille aikansa ja ammattitaitonsa matalan kynnyksen toimintakeskuksen suunnittelemiseen ja järjestämiseen toiminnan toteuttamiseksi.

Lämpimät kiitokset tuestasi!

Miten julkiset palvelut toimivat nyt kun ne on siirretty verkkoon

Terveyspalvelut

Viimeisen 20 vuoden aikana länsimainen yhteiskunta on siirtynyt Internetin aikakauteen: E-hallintoon.

Olettama on, että Internet helpottaisi, nopeuttaisi ja mahdollistaisi yksinkertaisemman palvelun viranomaisten taholta. Samoin viranomaiset voisivat jakaa tietoa helpommin kansalaisille.

Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen, millainen tämä suhde on kansalaisen ja viranomaisen välillä. Kehen kansalainen oikeastaan on yhteydessä, kun hän esimerkiksi hakee opintotukea tai työttömyysturvaa?

Miten tutkimus tehdään?

Tutkimuksessa käytetään kokeellista välinettä: kokeillaan käytännössä ja havainnoidaan, millaista asioiminen viranomaisten kanssa on Internetin välityksellä. Myös ihmisten arkisia kokemuksia käytetään aineistona, esimerkiksi työttömien kokemuksia työvoima- ja sosiaalipalveluista.

Tutkimus tehdään tapaustutkimuksena Turun alueella. Mahdollinen lopputulos on se, ettei Internet ole parantanut palveluita, vaan pikemminkin viranomaisen ja kansalaisen etäisyys toisistaan on kasvanut. Vaikutusmahdollisuutemme kuntien tai valtion hallintoon eivät olisi paremmat kuin vaikkapa 1980-luvulla.
 Onko näin? Missä on tapahtunut parannuksia, mitkä asiat taas ovat huonontuneet?

Mitä tutkimus palvelee?

On tärkeää tietää, millaiset mahdollisuudet kansalaisella on Internet-yhteiskunnassa vaikuttaa. Tutkimuksen kautta saamme informaatiota, jonka avulla voidaan parantaa viranomaispalveluita, ja sitä kautta helpottaa ihmisten elämää. Uskon, että tutkimustuloksen pohjalta saatu tieto nostaa esiin kehitystarpeita kansalaisen ja viranomaisten väliseen Internet-vuorovaikutukseen ja auttaa sen parantamisessa.

Tutkimustaustaa

Aikaisemmassa tutkimuksessa on jo havaittu, että kansalaisen ja valtion vuorovaikutus Internetin aikakaudella on enemmän valtiosuuntainen, ei aidosti vuorovaikutuksellinen. (ks. Valtio-opin professori Adrew Chadwickin artikkeli). 

Tämä on merkittävää, sillä täysi-ikäisten kansalaisten ja viranomaisten välinen vuorovaikutus tapahtuu tietokoneiden, kännyköiden ja netin välityksellä, siitäkin huolimatta että noin 120 miljoonaa EU:n kansalaista ei ole koskaan käyttänyt Internetiä vuoden 2012 Euroopan komissiossa tehdyn tutkimuksen mukaan.

Esimerkki julkaistuista tutkimusartikkeleistani: Esteettinen kokemus taideteoksesta (Julkaistu teoksessa: Kaisa Koivisto, Jani Kukkola, Timo Latomaa & Pirkko Sandelin (toim.) ja Kokemuksen tutkimus IV. Rovaniemi: Lapland University Press, 2014, 57–72.)

Kaikkia rahoittajia tullaan tiedottamaan tutkimuksen etenemisestä matkan varrella.