Keväällä 2013 aloimme keskustella pianisteille suunnattujen kirjojen vähyydestä ja laadusta. Esiin nousi Samuil Feinbergin vuonna 1965 julkaistu teos Pianismi taiteena (Pianizm kak iskusstvo), joka vielä nykyäänkin on erittäin pätevä katsaus venäläiseen pianismiin, joka on Suomessa hyvin arvostettua. Venäläinen koulukunta on vaikuttanut monen suomalaisen pianistin soittoon mitä suurimmissa määrin.

Moni suomalainen pianisti on opiskellut Venäjällä/Neuvostoliitossa, ja venäläisen koulukunnan jälki suomalaisessa pianonsoiton opetuksessa on kiistaton.
Mutta tähän mennessä ainoa venäjänkielinen pianonsoiton kysymyksiä käsittelevä, suomeksi käännetty kirja on Heinrich Neuhausin Pianonsoiton taide. Se on loistava teos, joka kuitenkin esittelee venäläisen tradition jokseenkin yksipuolisesti. Monet Neuhausin ajatuksista eivät ole enää kovin ajankohtaisia – hänen omat musiikkijuurensa ovat vahvasti romanttisessa pianonsoiton traditiossa. Lisäksi teoksen suomennos on tehty välikielen kautta, mikä on tuonut suomennokseen ikäviä pikkuvirheitä. Neuhausin teoksen painos on myös loppu, eikä uutta painosta ole tulossa.

Hankkeeseen saatiin mukaan kaksi erittäin pätevää kääntäjää: diplomipianisti, MuM Kiril Kozlovsky, joka tällä hetkellä myös opiskelee venäjän kieltä Helsingin yliopistolla, ja pianonsoiton professori, venäjän kielen taitaja Juhani Lagerspetz. Myös kustantaja saatiin nopeasti mukaan, joten hanke tulee etenemään vauhdilla, kunhan rahoitus saadaan kuntoon!

Suomalainen musiikkiyhteisö tarvitsee ehdottomasti vielä yhden, pätevän näkemyksen venäläisestä koulukunnasta – ja Feinbergin kirja on täydellinen keino tarjota sellainen näkemys. Feinbergin kirjan kääntäminen ja julkaisu olisi ennen kaikkea tärkeä kulttuuriteko, josta suomalainen musiikkiyhteisö voisi hyötyä valtavasti.

Rahoitusta tarvitaan kääntäjien palkkioihin, painatuskuluihin, markkinointiin ja jakeluun:

3 000 euron minimitavoitteella saamme kääntäjille pienen korvauksen valtavasti työstä.
17 000 eurolla saamme hankkeen vietyä läpi kaikkine kuluineen.

Mitä suurempi potti saadaan kasaan, sitä rauhallisemmin mielin kustantamo pystyy hankkeen toteuttamaan. Kirja tullaan julkaisemaan syksyllä 2014.

Samuil Feinberg (1890–1962)

Samuil Feinbergin nimi on hyvin tunnettu niin Venäjällä kuin myös muualla maailmassa. Loistava pianisti, säveltäjä ja pedagogi Feinberg oli Neuvostoliiton näkyvimpiä musiikkivaikuttajia 1900-luvun alkupuolella. Pianistina hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea Bachin ja Skrjabinin teosten tulkitsijana; aikalaiset kertoivat, että Feinbergin Skrjabin-soitto oli lähempänä säveltäjän omaa esiintymistyyliä kuin kenenkään muun pianistin. Säveltäjä-Feinberg oli 1910–1920-luvun näkyvimpiä venäläisiä modernisteja – Prokofjevin, Stravinskin ja nuoren Šostakovitšin rinnalla.

Opettajana, Moskovan konservatorion pitkäaikaisena pianonsoiton professorina, Feinberg kasvatti ison joukon loistavia pianisteja – mm. Viktor Merzhanov ja Tatjana
Nikolaeva opiskelivat hänen johdollaan. Pianismi taiteena -kirja on tutkielma esittävän taiteen teoriasta. Ainutlaatuiseksi kirjan tekee Feinbergin harvinainen kyky nähdä pienetkin yksityiskohdat isojen kokonaisuuksien osina. Hänen kirjassaan pianismin taide näyttäytyy selkeänä, johdonmukaisena systeeminä.
Kirjoittajan rohkeat, paradoksaalisetkin johtopäätökset pohjautuvat loogisiin syy-seuraus-suhteisiin. Samalla Feinbergin ajatus ei koskaan irtaudu konkreettisesta
soittamisen prosessista hämäriin metafyysisiin ulottuvuuksiin.

Hänen pohdintansa ovat ennen kaikkea suuren taiteilijan pitkän elämäntyön tulos – ja sellaisina samanaikaisesti sekä yleviä että käytännönläheisiä. Hänen näkemyksensä musiikista ja pianismista on sekä harvinaisen laajakatseinen että yllättävän nykyaikainen. Feinberg välttää venäläisille muusikoille niin tyypillisen romanttiskeskeisyyden, mikä hyvin todennäköisesti johtuu hänen modernistisäveltäjän taustastaan. Monet hänen ajatuksensa olivat liian rohkeita 1960-luvun Neuvostoliitossa, mutta 2000-luvun Suomessa ne sopivat täydellisesti suomalaisen musiikkimaailman pluralistiseen avarakatseisuuteen.

Kirjan sisällöstä

(Alustava) sisällysluettelo

Säveltäjä ja esittäjä:
Johdanto
Sovitus
Esittäjän yksilöllisyys
Säveltäjän merkintöjen rooli
Ammattilainen ja harrastaja
Musiikillisen kuvan kaksoiselämä
Tulkinnan kaksi lajia
Esittäjän luova vapaus

Tyyli:
Esityskäytäntöjen muutos
Beethoven ja Chopin
Skrjabin
Konkreettiset ja abstraktit elementit musiikissa
Weber
Schumann
Sergei Prokofjev
Tyylin etsiminen. Traditio ja tottumus
Esimerkit
Virtuositeetti
Venäläisen pianismin tyyli

Sointi:
Pianon soinnin erityisyys
Äänen tuottaminen ja eleet
Soinnin kontrolli ja liikkeiden säästeliäisyys
Pianistin liikkeet ja jousisoittimien jousitukset
Melodinen ekspressiivisyys ja keinot sen saavuttamiseen pianolla

Tekniikka:
Yleiset tekniset huomiot
Taistelu hidastavia tendenssejä vastaan
Ryhmitykset ja lenkit
Positionaalinen soitto. Sormitukset
Teoksen työstäminen ja treenaus
Harjoitus

Pedaali:
Tavoitteet ja keinot. Käsitteistö
Jalkapedaali ja pedaali koskettimistolla
Laulupedaali

Rytmi ja syke:
Notaatio ja elävä rytmi
Kuoro – yhteisöllinen ja yksilöllinen rytmin tulkitseminen
Pianokonserton muoto
Esittämisen vapaudesta
Hyväksyttävien rytmisten poikkeamien rajat
Vapaan tulkinnan lait
Etydi – Bachista Lisztiin, Rahmaninoviin ja Skrjabiniin
Rytmin riippuvuus sykkeestä
Ajan säilyttämisen periaate
Tarkoitukselliset rytmiset poikkeamat
Musiikillinen ja kertomuksellinen aika
Tilan ja ajan tendenssit musiikissa
Teema ja johtoaihe
Rytmisen pulssin tasapaino
Harhakäsitykset sykkeestä
Runo- ja musiikkirytmin perusteet
Tahdin vahvat ja heikot iskut

Musiikin ja runouden yhteys
Musiikin ja runouden vastakkaiset elementit
Eufonia ja musiikki runoudessa
Runouden elementtien merkitys pianismissa

Loppusanat