Äänimaisemassa rautainen lapio osuu routaiseen maahan kerta toisensa jälkeen, muuten on aivan hiljaista. Valokuvassa isoisä ja lapsenlapsi vastatusten pellonlaidalla. Isoisä uskoutuu lapsenlapselleen:

”Kun olin nuori, niin minulla oli vaikeammat työt. Jouduin routaiseen maahan hautaamaan naapureita.”

Tervetuloa mukaan

Suomen sisällissodasta on kulunut vain vähän alle 100 vuotta. On tärkeää, että sisällissodan tapahtumista keskustellaan yhä. Voit olla mukana luomassa keskustelulle tilaa, jossa yhteiskunnan haavat voivat parantua. Haemme rahoitusta Kahtia jaettua kansa -dokumentille, joka kuvaa menneisyyttämme ja nykytilaa jämsänjokilaaksolaisten kokemuksissa, jotta voisimme saattaa työmme loppuun. Kuvaukset ovat loppusuoralla ja olemme siirtymässä jälkituotantovaiheeseen. Haemme rahoitusta siis pääasiassa jälkituotantoon, joka käsittää editointia, äänitöitä, arkistomateriaalin liittämistä ja musiikkia. Osa tällä joukkorahoituskampanjalla saatavasta rahoituksesta tullaan ohjaamaan dokumentin markkinointiin ja levittämiseen valmistumisen jälkeen. Dokumentin on tarkoitus olla valmis viimeistään syksyllä 2016. Dokumentin edistymistä voi seurata Facebookissa.

Sinulla on mahdollisuus olla avuksi myös jakamalla tietoa tästä joukkorahoituskampanjasta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Käy myös tykkäämässä sivuistamme Facebookissa. Olemme kiitollisia kaikesta saamastamme avusta. Laitetaan sana kiertämään!

Mistä dokumentissa on kysymys

On aikainen kevät ja tehtaan piiput puhaltavat paperisavua siniselle taivaalle. On hiljaista, ainoa ääni tulee tehtaan nukuttavasta huminasta. Harvalukuiset kulkijat kävelevät tai ajavat kohti päivän askareitaan. Kaikki on niin kuin ennenkin. Kuitenkin pinnan alla kuplii jotain ja se jokin saa muodon ihmisten asenteissa, suhtautumisessa toisiinsa. Se nousee keskusteluun, kun paikallislehdet kirjoittavat sisällissodan tapahtumista tai uutisoivat itsenäisyyspäivän kynttiläkulkueesta tai tulevasta kuntaliitoksesta Jämsän ja Jämsänkosken välillä. ”Lahtari” ei ole vieras sana kansalaiskeskustelussa, jota käydään esimerkiksi netin keskustelupalstoilla ja nettijuttujen kommenttiosioissa.

Paikallishistoriotsija Hannu Ahlstedt

Kahtia jaettu kansa -dokumenttielokuva antaa äänen nimenomaan paikallisille ihmisille. Se tekee näkyväksi sisällissodan jättämän trauman ja sen, kuinka tämä trauma on muokannut suhteita paikallisyhteisössä. Näkyviksi tulevat tietysti myös sisällissodan tapahtumat ja se miten niistä kerrottiin ja kuinka muistot kulkivat suvuissa. Tarkoituksena on tavoittaa se, kuinka kaikki tämä koetaan nykyhetkessä ja kuinka kahtiajako elää suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen. Sisällissodan tapahtumat vaikuttivat ihmisiin ja ihmissuhteisiin molemmin puolin. Dokumentti pyrkii tavoittamaan näkökulman, joka kertoo kokemuksista mahdollisimman monipuolisesti.

Dokumentti rakentuu vanhan arkkiveisun ympärille. Voit kuulla osan veisua kampanjavideossa. Joidenkin paikallisten mukaan se kertoi aikanaan Jämsän tapahtumista vuonna 1918 paremmin kuin mikään historiankirja. Veisun avulla peilataan vuoden 1918 tapahtumia nykypäivässä ja nykymaisemassa. Näin eri aikatasojen välille syntyy vuoropuhelu. Dokumentti kulkee eteenpäin haastattelujen avulla. Dokumentissa tavataan joukko erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Heitä kaikkia kuitenkin yhdistävät muistot ja kokemukset nykypäivässä liittyen vuoden 1918 tapahtumiin. Tapaamme paikallislehden toimittajan, paikallishistorioitsijan, työväenyhdistysaktiivin ja kartanon torpparin perillisen neljännessä polvessa. Tarkoituksena on tuoda kuuluviin niin punaisen kuin valkoisen sukutaustan omaavan henkilön ääni. Heidän kokemuksistaan ja muistoistaan rakentuu Jämsän ja Jämsänkosken nykytilaa selittävä kehys. Yleistä ilmapiiriä pyritään kuvaamaan katugallupeilla. Vahvana punaisena lankana tarinaa kuljettaa eteenpäin kahden kaupungin, Jämsän ja Jämsänkosken, ikiaikainen suhde, joka on ollut hyvin vaikea pitkän aikaa. Se juontaa juurensa vuoteen 1918, jolloin Jämsänkoski oli punainen tehdasyhteisö ja Jämsä identifioitui enemmän valkoiseksi alueeksi suurine kartanoineen. Väkivallan kuukaudet jättivät pysyvät jäljet paikkakuntien, Jämsän ja Jämsänkosken, sieluun ja paikkakuntalaisiin. Dokumentti pureutuu myös tähän syntyneeseen kahtiajakoon tämän päivän Jämsässä (yhdistyneet Jämsä ja Jämsänkoski).

Ohjaaja haastattelussa

Yle Keski-Suomi jututti dokumentin ohjaajaa. Voit käydä kuuntelemassa ja lukemassa haastattelut näiden linkkien takaa:

Lapsi kaivoi hautoja routaiseen peltoon – uusi dokumentti antaa äänen sisällissodan traumoille
YLE Kulttuuri, 18.10.2015

Kahtijaettu kansa – Jämsänjokilaakson tarina
YLE Keski-Suomi, 16.10.2015, Kesto 10min

Palanen dokumenttia pukinkonttiin

Kotimaisen dokumenttikulttuurin tukeminen on hieno lahja hänelle, jolla on jo kaikkea. Kahtia jaettu kansa – dokumenttielokuvan aihe voi myös olla monelle tärkeä. Lopputekstejä lukuun ottamatta voit ostaa Kahtia jaettu kansa -dokumenttielokuvan vastikkeita myös joululahjaksi. Vaikka itse dokumentti valmistuu vasta syksyn 2016 aikana, saat halutessasi ennen joulua sähköpostitse tulostettavan kunniakirjan, jonka voit antaa lahjan saajalle. Tyylikkäässä kunniakirjassa kerrotaan dokumentista ja vastikkeesta, jonka lahjan saaja saa myöhemmin vuoden 2016 aikana. Jos haluat tulostettavan kunniakirjan hankkimastasi vastikkeesta, laita sen ostamisen jälkeen sähköpostia osoitteeseen: kahtiajaettukansa@gmail.com. Kerro sähköpostissa hankkimasi vastike sekä lahjan saajan nimi ja postiosoite. Mustavalkoinen ja pdf-muodossa oleva kunniakirja lähetetään sinulle sähköpostitse viikon 51 aikana (14.–20.12.). Kunniakirjan viimeinen tilauspäivä on sunnuntai 19.12.

Dokumenttia ovat tukeneet myös: