Miksi tutkimusta tarvitaan?
Kun koira muutti kanssamme saman katon alle, niin sen elämä muuttui helpoksi koiran elämäksi – mutta useiden uusien ongelmien hinnalla. Koirat sairastavat samoja tauteja joista me ihmisetkin kärsimme, kuten syöpiä, sydänsairauksia, nivelrikkoa, epilepsiaa, diabetesta, kroonista kipua, ruoansulatuselimistön sairauksia ja kilpirauhasen vajaatoimintaa. Dogrisk-tutkimusryhmämme mielestä olemme koirillemme velkaa sen, että selvitämme mitkä ruoat ja muut asiat koiran lähiympäristössä vaikuttavat niiden sairastavuuteen.
Tällainen tutkimus on maailmallakin harvinaista. Yleensä koiran ruokintaa ovat tutkineet isot kansainväliset koiranruokintafirmat, mutta niilläkään ei ole niin laajaa kerättyä ruokinta- ja sairausdataa kuin meillä. Siten tämä on kansainvälisesti ainutlaatuinen hanke.
Alustavissa analyyseissa olemme jo analysoineet ravinnon ja ympäristötekijöiden yhteyttä atopiaan, epilepsiaan, nivelrikkoon ja hammaskiveen ja olemmekin saaneet kiinnostavia alustavia tuloksia. Ne tulee vielä testata ja osoittaa oikeiksi tai vääriksi ruokintakokeissa.
Tutkimusryhmämme toimii Helsingin Yliopistossa. Tutkimusprojekti on nimeltään Dogrisk, sillä tutkimme sairauksien riskitekijöitä. Tutkimme niitä tavallisilla lemmikkikoirilla. Emme käytä laboratoriokoe-eläimiä emmekä tue koe-eläintoimintaa. Suurin mielenkiintomme on koirien ruokavaliossa ja siinä, miten ruokavalio on yhteydessä sairauksiin.
Tutkimuksemme tehdään siis kahdessa osassa: Ensin analysoimme ruokinta-, ympäristö- ja sairausdatan, jonka olemme keränneet netissä osoitteesta www.ruokintakysely.fi  (Se on edelleen auki joten voitte käydä vastaamassa siihen.). Kun löydämme mielenkiintoisia yhteyksiä muodostamme niistä hypoteesejä. Seuraavassa vaiheessa otamme yhteyttä potilaskoiriin ja suunnittelemme ja toteutamme meidän ja teidän koirilla ruokintakokeita eli dieetti-interventioita ja testaamme hypoteesin. Niissä koirat jaetaan eri ruokaa saaviin ryhmiin, ja ne käyvät klinikalla ennen koetta, kokeen aikana ja kokeen jälkeen. Näillä käynneillä koiria tutkitaan ja hoidetaan ja niistä otetaan uloste-, virtsa-, veri- ja karvanäytteitä. Kun kaikki näytteet on analysoitu alkaa olla tieteellisten artikkeleiden kirjoittamisen vuoro.
Ruokintakokeet
Tutkijat suunnittelevat ja toteuttavat ruokintakokeita sinun ja minun koirillamme, ja niiden avulla yritämme selvittää onko joku ruokavalio terveellisempi kuin toinen. Tavoitteemme on analysoida 150 koiran näytteet ruokintakoejakson alkaessa, keskivaiheella ja päättyessä, sekä koirien emien näytteet, yhteensä noin 600 näytettä.
Tutkimusryhmämme vahvuutena on valtava tiedon jano, rohkea ajattelu ja rakkaus tutkimukseen. Teemme kovasti töitä, emmekä kulje sieltä missä tutkimusmaailman aidat ovat matalimpia. Taustallamme eivät toimi suuret yhtiöt tai lääketeollisuus, ja ryhmä koostuu osaavista tutkijoista. Dogrisk-projekti on olemassa, koska haluamme oppia, miksi ja miten lemmikkikoiriemme sairaudet puhkeavat ja miten me voimme niitä ennaltaehkäistä, jopa parantaa.
Tarvitsemme lisää rahaa
Tutkimusrahat ovat vähentyneet Suomessa entisestään, ja koiratutkimukseen on vaikea saada kilpailutettua tutkimusrahoitusta. Tarvitsemme koirien terveydestä välittävien ihmisten ja organisaatioiden apua. Voimme yhdessä rahoittaa tätä tärkeää tutkimusta. Tavoitteenamme on kerätä rahoitus neljäksi vuodeksi, minä aikana voimme toteuttaa DOGRISK-kyselydatan analysoimista sekä toteuttaa kaksi dieetti-interventiota, alustavan suunnitelman mukaan epilepsia- ja dysplasiapotilaille.
Kun tuet meitä itsellesi sopivalla summalla ja haastat kaikki ystäväsi tekemään samoin, tutkimusryhmämme saa työtään eteenpäin. Jos tiedät yrityksiä, joiden arvelet haluavan tukea hankettamme, kerro heille mahdollisuudesta. Mitä enemmän saamme rahoitusta kokoon, sitä enemmän voimme tehdä. Alla näet mitä eri työpanokset maksavat vuodessa yliopistotyönä tehtynä.
218.000 €; Yhden vuoden palkkakustannukset (Summa sisältää sivukulut ja yliopistolle maksettavat yleiskustannukset).
600.000 €; Ruokintakokeiden biologisten näytteiden analyysit (esim. koiran veren ravintoaineprofiilit kuten rasvahapot, aminohapot, vitamiinit, mineraalit ja hivenaineet, virtsan ja seerumin aineenvaihduntatuotteiden analyysi (=metabolomiikkaa), DNA- ja RNA analyysit ja siinä varsinkin nutrigenomiikkaa), ja ulosteesta suolistomikrobianalyysit).
50.000 €; Tilastotieteilijän ja bioinformaatikon työ ostopalveluna
50.000 €; Materiaalit ja välineet (75 + 75 koiraa, 4 käyntiä kokeen aikana)
60.000 €; Tulosvasteiden tutkiminen eläinsairaalassa (75 + 75 koiraa, 4 käyntiä toimenpiteineen)
100.000 €; Uusien dieettien suunnittelu ja ruoka-aineiden analyysit (Luken kanssa)
50.000 €; Seminaarit ja kongressit Suomessa ja ulkomailla
20.000 €; Opinäytetöitä (opiskelijoiden lisensiaatti- ja maisteritöiden palkkioita)
Tutkimus on kallista. Koko 4 vuoden hankkeen yhteishinnaksi tulee yllä olevan laskelman perusteella noin 1.8 miljoonaa €. Me aloitamme työt huomenna ja teemme sitä, sitä mukaa kun rahoitusta löytyy! Tällä hetkellä on hyvin vaikeata saada kansallista tai kansainvälistä kilpailtua rahaa koiratutkimukseen. Me pidämme tutkimustamme hyvinkin tärkeänä, ja haemme edelleen rahoitusta myös säätiöiltä, TEKESiltä, EU:lta, yliopistolta ja Suomen akatemialta. Mutta koska emme ole saaneet rahoitusta vuoden 2016 aikana, niin tarvitsemme NYT JUURI apua teiltä kaikilta. Jokainen euro tuo meitä lähemmäksi ratkaisua! Tukeanne tarvitaan nyt!
Koirien terveystutkimus tutkimus edistää myös ihmispuolen tutkimusta
Koirat ja ihmiset kärsivät molemmat samoista yleisistä sairauksista, joiden etiologia on edelleen epäselvä. Tästä syystä koirien tulokset ovat arvokkaita myös ihmisten terveystutkimukselle: Ihmiset ja koirat elävät samassa ympäristössä, hengittävät samaa ilmaa ja ilmansaasteita, juovat samaa vettä, syövät osin samanlaista ruokaa ja altistuvat samoille myrkyille, säteilylle ja homeille. Lääketieteellinen tutkimus käyttää laboratoriotutkimuksissaan rottia, hiiriä, kaneja, apinoita ja koiria mallintaessaan ihmispuolen sairauksia. Me emme tee näin. Se on paitsi epäeettistä, myös tuloksiltaan epävarmaa: saatujen tulosten yleistäminen ihmisiin on vaikeaa johtuen tiukasti kontrolloiduista laboratorio-olosuhteista ja siitä, että sairaudet aiheutetaan usein keinotekoisesti. Koiran “itsestään” puhkeavat eli spontaanit sairaudet ovat taas samankaltaisia kuin ihmisten vastaavat sairaudet.
Ihmisillä myös pitkän aikavälin ruoankäytön mittaaminen sekä ravintointerventioiden toteuttaminen on haastavaa; ihmisten ruokavalio on monimuotoinen ja vaihteleva. Koirat sen sijaan syövät tyytyväisenä samaa ruokaa kuukausia ja vuosia, ja koirien omistajat ruokkivat koiriaan monin eri tavoin: huonolaatuisella kuivamuonalla, korkealaatuisella kuivamuonalla, koiranmakkaroilla, tölkki- ja purkkiruoilla, kotiruoalla, raakaruoalla, sekaruoalla jne. Koirien ravitsemustutkimus saattaakin olla monessa suhteessa helpompaa ja luotettavampaa kuin ihmisten ravitsemustutkimus.
Monet modernit sairaudet johtuvat ruokavaliosta ja ympäristöstä niin koirilla kuin ihmisilläkin, vaikka tarkkoja syytekijöitä ei aina vielä tunnetakaan. Tämä projekti tähtää sairauksien ennaltaehkäisyyn.
DOGRISK-tutkimusryhmä
Anna Hielm-Björkman (ELT, Kliinisen eläinlääketieteen dosentti ja DOGRISK ryhmän vetäjä). Anna on ainoa ryhmästä, jolla on palkka yliopistolta.
“Olen hoitanut eläimiä melkein 30 vuotta ja käyttänyt sekä ruokaa, ravintoaineita että lääkkeitä hoitoina. Olen tutkinut lähinnä koiria mutta tautikirjo on ollut hyvin kattava; nivelrikkoa, kroonista kipua, vanhenemista, epilepsiaa, syöpää, kroonista ripulia, kroonisia virtsatietulehduksia jne. Tällä hetkellä ruokien ja sairauksien yhteydet kiinnostavat eniten ja toivoisin että pääsisimme tutkimaan isoa ruokintakysely dataamme ja tekemään dieettikokeita sekä epilepsia että dysplasia koirille.”
Liisa Uusitalo (FT, ETM (ravitsemustiede)) on taustaltaan ihmispuolen ravitsemusepidemiologi ja on tutkinut aiemmassa työssään esimerkiksi ravintotekijöiden yhteyksiä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen.
“Olen työskennellyt DOGRISK-projektissa puolitoista vuotta, ja uskon että ravitsemusepidemiologialla on paljon annettavaa koirien terveystutkimukseen, ja että koirilla tehtävä tutkimus puolestaan tukee ja täydentää ihmisillä tehtävää tutkimusta. Odotan kovasti pääseväni tekemään analyyseja ravinnon yhteyksistä esimerkiksi syöpään, epilepsiaan, diabetekseen, atopiaan ja nivelsairauksiin, jotka kaikki ovat merkittäviä tauteja niin ihmisillä kuin koirillakin.”
Johanna Roine; MMM (agronomi)
“Olen kotieläinjalostusta pääaineenani lukenut, vuonna 2010 valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä agronomi. Väitöskirjani aiheena on ruoan ja geenien yhteisvaikutukset koirien atopiassa. Kiinnostuin valmistumiseni jälkeen nutrigenomiikasta, joka tutkii juuri ravinnon ja perintötekijöiden yhteisvaikutusta terveyteen, sillä huomasin tutkimustulosten usein olevan hyvin ristiriitaisia. Uskon tämän johtuvan siitä, että yksi tapa elää ei ole oikea kaikille, sillä geeneillämme on suuri vaikutus siihen, miten elimistömme asioihin reagoi. ”
Noora Sjögren, Eläinlääkäri, MSci (Kotieläinten ravitsemustiede), agronomi, residentti ECVCN (eläinten kliininen ravitsemustiede). vois vähän lyhentää
”Olen 35-vuotias eläinlääkäri, kotieläinten ravitsemustieteen maiseteri ja agronomi. Keväällä 2016 minut hyväksyttiin ECVCN (The European College of Veterinary and Comparative Nutrition) jatkokoutultettavaksi eläinlääkäriksi, ja tavoitteenani on eläinten kliinisen ravitsemustieteen diplomaattitutkinto. Eläinten ravitsemus ja ravitsemustiede ovat aina olleet mielenkiinnonkohteenani, ja erityisesti ravitsemuksen tuomat mahdollisuudet niin sairauksien hoidossa kuin niiden ennaltaehkäisyssäkin. Jokapäiväisessa praktiikkatyössäni eläinlääkärinä tahdon hoitaa potilaani mahdollisimman hyvin, ja mieluummin ennaltaehkäistä sairauksia kuin joutua hoitamaan niitä. Omat koirani, länsiylämaanterrierit ’Tarmo’ ja ’Tyyne’, sekä kaniinimäyräkoira ’Hilkka’ ovat inspiraationlähteinäni työssäni – haluan löytää ja tutkia sairauksia, jotka voisivat olla ennaltaehkäistävissä ravitsemuksellisin keinoin.”
Yhdessä pystymme kulkemaan tutkimuksen kautta kohti terveellisempää tulevaisuutta – sekä koirille että ihmisille!