ENGLISH TRANSLATION BELOW!
Lisätietoja voit kysellä Facebook-sivujemme kautta.
Pistikö vihaksi?
Olin mukana perustamassa sarvikuonojen ja elefanttien suojeluprojektia yksityisomistuksessa olevalla villieläintilalla Etelä-Afrikassa, Tshipisessä. Sunnuntaina 18.8.2013 salametsästäjät tappoivat yhden farmin urossarvikuonoista (kuvan teurastettu eläinpolo). Kun sarvikuonojen salametsästäjät kerran löytävät alueen, he tulevat takaisin jos heitä ei saada heti kiinni. Naapuritilalla on tämän vuoden aikana salametsästetty 4 sarvikuonoa.
Kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä salametsästäjien kynsiin Etelä-Afrikassa on jäänyt jo 618 sarvikuonoa. Vajaa puolet näistä sarvikuonoista joutuu salametsästäjien uhriksi yksityiomistuksessa olevilla tiloilla. Sarvikuonojen salametsästys on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten viiden vuoden aikana. Kun ennen vuotta 2008 salametsästäjien uhriksi jäi vuosittain keskimäärin 20 sarvikuonoa, vuonna 2011 salametsästäjät tappoivat 448 sarvikuonoa ja viime vuonna 668 sarvikuonoa.
Miten projekti auttaa sarvikuonoja?
Vision Africa Wildlife on ideoinut systeemin, jolla suojella sarvikuonoja salametsästykseltä modernia teknologiaa hyödyntäen, sarvikuono kerrallaan. Konseptissa sarvikuonon jalkaan kiinnitetään gps-panta, jonka avulla voidaan seurata sen liikkeitä. Jos panta havaitsee sarvikuonon juoksevan maksiminopeudellaan, lähettää se hälytyksen päivystäjän matkapuhelimeen. Tämä arvioi tilanteen ja tarvittaessa ilmoittaa poliisille, eläinlääkärille ja helikopteripilotille, joka lähtee tarkistamaan tilanteen välittömästi. Tavoitteena on saada iskuryhmä paikalle ennen kuin salametsästäjät saavat sarvet irrotettua.
Systeemiin kuuluu myös sarvikuonon sarveen asetettava mikrosiru. Se aktivoituu vasta kun etäisyys satelliittipannasta kasvaa yli kolmeen metriin. Näin ollen jos salametsästäjät ovat jo ehtineet irrottaa sarven, voivat vartijat seurata sarvea ja näin saada salametsästäjät kiinni ja vastuuseen teoistaan. Eläinlääkäri löytää sarvikuonon viimeisten pannan lähettämien koordinaattien perusteella ja antaa sille tarvittavaa hoitoa.
Rahoitus auttaa hankkimaan pantoja sarvikuonoille sekä saamaan ne paikoilleen. Vähimmäistavoitteena on yhden jäljitinpannan ostaminen ja sen paikoilleen saamisen kulut, 2500 euroa. Mitä enemmän varoja saadaan, sitä useammalle sarvikuonolle saadaan satelliittipanta, joka voi pelastaa sen hengen. Pantojen lisäksi tarvitaan muutakin kalustoa kuten luodinkestäviä liivejä, lisätekniikkaa helikopteriin sekä uusia radiotorneja lähimaastoon.
Sarvikuonot ovat villieläimiä ja elävät tuhansien hehtaarien alueilla, kyseisen tilan koko on yli 16 000 hehtaaria. Jokainen sarvikuono pitää erikseen etsiä, jotta eläinlääkäri voi nukuttaa sen ja asentaa pannan sekä mikrosirun. Systeemin paikalleen saaminen ei suinkaan ole ainoa kustannus sillä myös sen käynnissä pitäminen on kallista. Vision Africa Wildlife pystyy kuitenkin kattamaan sen ylläpitokustannukset kuten helikopterin käyttökustannukset sekä eläinlääkärin käytön. Päivystäminen hoidetaan Vision Africa Wildlifen henkilökunnan ja vapaaehtoisten voimin.
Kuka työn tekee?
Vision Africa Wildlife on eteläafrikkalainen perheyritys joka on toiminut luonnonsuojelun parissa yli kymmenen vuotta. Vision Africa Wildlifen tavoitteena on löytää ja ylläpitää elintilaa suojeltaville eläimille. Sen luotsaamat neljä projektia toimivat kahdella eri villieläintilalla joiden yhteinen pinta-ala on lähes 25 000 hehtaaria. Ensimmäisenä suojelukohteena olivat gepardit, mutta myös muut pedot kuten hyeenat, leopardit ja servaalit hyötyvät toiminnasta. Sarvikuonot ovat olleet osana suojeluohjelmaa vuodesta 2011 asti. Suojelutoimintaa rahoitetaan ekoturismista saatavin rahoin. Vapaaehtoiset saavat kokea Etelä-Afrikan ainutlaatuisen luonnon ja villieläimet omassa elementissään kokonaisvaltaisemmalla tavalla kuin pelkästään safariajoneuvon kyydissä istuen.
Kaikilla neljällä projektilla on omat painopisteensä, mutta niille yhteistä on, että vapaaehtoiset osallistuvat villieläintilojen toimintaan työntekijöiden apuna. Projektista riippuen vapaaehtoiset muun muassa seuraavat kohde-eläimiä (esim. sarvikuonot tai gepardit) liikkuen joko autolla, hevosella tai jalan sekä osallistuvat muihin ylläpitotehtäviin kuten juomapaikkojen ja aitojen tarkistuksiin. Voit tutustua toimintaan tarkemmin Facebookin sivuilla Umkwali Predator & Wildlife Conservation Project
Tämän rahoitushankkeen alullepanija, suomalainen Elisa Unkila vietti Etelä-Afrikassa kolme vuotta työskennellen Vision Africa Wildlifelle. Hän toimi project leaderina hevosprojektissa, jossa ratsailla jäljitettiin villieläimiä kuten gepardeja, puhveleita ja sarvikuonoja. Kaikki tällä sivulla olevat kuvat on otettu hänen ollessaan Afrikassa, joko hänen tai hänen vieraidensa tai työtovereidensa toimesta (pois lukien videolinkki Youtubeen, jonka kuvaamisen kanssa Elisalla ei ole ollut mitään tekemistä vaan sen on Youtubeen laittanut Krugerin kansallispuiston työntekijät).
Miksi lähteä rahoittajaksi?
Tiedät tarkalleen, mitä eläintä olet auttamassa. Voit jopa itse päästä osallistumaan gps-pannan asentamiseen! Voit omin silmin nähdä, mihin projektin varat käytetään. Tulet tuntemaan nimeltä sarvikuonon, jonka turvallisuuden eteen olet työskennellyt. Pantoja laitetaan sitä mukaa kun varoja saadaan kerättyä, joten tilaisuuksia osallistua on kuukausien ajan. Riittävästi aikaa siis suunnitella oma matka Etelä-Afrikkaan. Jos sponsoroit koko lähetinpannan sarvikuonolle voit myös nimetä sen kantajan! Erinomaista mainosta yrityksellesi!
Sarvikuonojen tilanteesta
Maailman viidestä sarvikuonolajista neljä on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi aasialaisten jaavansarvikuonojen määrän ollessa vain noin 35 yksilöä koko maailmassa. Suurin osa maailman jäljellä olevista sarvikuonoista asuu Etelä-Afrikassa ja niistä suurin osa on iso- eli leveähuulisarvikuonoja.
Isosarvikuonojen eteläisen alalajin luultiin kuolleen sukupuuttoon 1800-luvun lopussa. Vuosisadan kestäneen eteläafrikkalaisen suojelutyön ansiosta vuonna 1895 Etelä-Afrikasta löytyneet 100 sarvikuonoa on kasvanut lähes 20 000 isosarvikuonon populaatioksi. Noin puolet sarvikuonoista Etelä-Afrikassa asuu yksityisomistuksessa olevilla tiloilla, loput luonnonpuistoissa. Nyt 3000 -kertaiseksi kasvanut salametsästys uhkaa tappaa koko lajin sukupuuttoon muutamassa vuodessa.
Sarvikuonon sarvella on Aasiassa kova kysyntä. Sitä käytetään perinteisessä lääketieteessä parantamaan kaikkea päänsärystä vatsavaivoihin. Sarvi on keratiinia, samaa ainetta kuin ihmisen kynnet ja hiukset. Lääketieteellistä hyötyä sarven syömisestä ei ole. Kysyntä on pitkään ollut suurinta Kiinassa keskiluokan vaurastuessa, mutta kulutus esimerkiksi Vietnamissa on noussut räjähdysmäisesti lähivuosina.
Sarvikuonolajeja on viisi, joista kolme asuu Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Aasian lajit, jaavansarvikuono, sumatran sarvikuono ja intiansarvikuono ovat kaikki lähes sukupuuttoon salametsästettyjä. Vaikein tilanne on jaavansarvikuonoilla joista viimeisen vapaana kasvaneen yksilön salametsästäjät tappoivat Vietnamissa vuonna 2010. Nyt luonnonsuojelualueilla ja eläintarhoissa arvioidaan lajin kokonaismääräksi 35 yksilöä. Nyt kun Aasian sarvikuonot on salametsästetty lähes sukupuuttoon, ovat salametsästäjät vaihtaneet mannerta ja siirtyneet Afrikan sarvikuonoihin.
Who are we and how do we help?
Elisa Unkila worked for Vision Africa Wildlife for 3 years and was there to help set up a rhino and elephant conservation project on a privately owned game farm in 2012. August 18th 2013 the poachers found their way to that game farm and killed a big male rhino. The same rhino you see with it?s face hacked off on the picture on this site. Rhino poaching in South Africa has skyrocketed since 2008, the numbers of rhinos being poached growing by half every year. This year until September the poachers have killed 618 rhinos when the total number was 688 in 2012. Almost half of these rhinos are poached on privately owned game farms and reserves. We know the poachers will come back; it?s just a matter of time. One of the neighboring properties has had 4 rhinos poached this year.
Vision Africa Wildlife has come up with a system to help keep rhinos safe. It includes a satellite collar that can monitor the rhinos whereabouts and a microchip in the rhino?s horn. When the rhino is running on its top speed, indicating that it is under distress, the satellite collar sends an alarm to the response team. Vision Africa Wildlife?s helicopter will fly out to the last known GPS coordinates of the rhino collar to assess the situation. The anti poaching team will notify the police and a vet as well and try to intervene in time. If the horn has already been cut off the rhino, the microchip in it will activate when it is moved further than 3 meters away from the collar. That will help the anti poaching crew an the police to follow the horn and catch the poachers even if they have moved away from the rhino.
We are trying to raise money to put these collars on as many rhinos as we can. To get the system operational we need more than just to buy the collars and microchips. The rhinos need to be located from the thousands of hectares they roam so that the vet can dart them from the helicopter. Vets and helicopters are not cheap. The helicopter needs to be equipped with an imaging system and the staff and volunteers need bullet proof vests, extra beacons to support the network for the collars and much more. Vision Africa Wildlife needs funding to get the system up and running. They will keep the system operational by providing staff and volunteers to monitor the rhinos and providing the helicopter and pilot to respond to the threats.
With the minimum goal of 2600 euros will fund one collar for one rhino. The more funding we get, the more rhinos can be fitted with the satellite collars.
Vision Africa Wildlife is a family company specializing in wildlife conservation. They started off more than 10 years ago with a predator conservation project targeting cheetahs, other predators such as brown hyenas, leopards and servals benefiting from the project as well. The goal is to provide a safe habitat to the animals in their natural environment, not in captivity. Now they have 4 different wildlife conservation projects on privately owned game farms reaching 25 000 hectares. Rhinos have been a part of their conservation efforts since 2011.
The projects are funded by ecotourism. The volunteers get to experience the magnificent African wildlife in a much more thorough way than just sitting on a safari vehicle. The different projects vary, but in all of them the volunteers get to track the target animals either on foot, vehicle or on horseback and participate in farm management and maintenance such as fence and waterhole checks and anti poaching. All the pictures on this site have been taken on these project, either by Elisa or by other staff members or volunteers. The video link has been put on Youtube by Kruger National Park rangers and has not been filmed by us. It is just a part of the same struggle we face.
Why fund here and not trough a bigger organisation?
You will know personally the rhino you have helped. You will even have an opportunity to join in on the collaring of the rhino! That way you will see with your own eyes how you helped. The collars will be fitted to one or two rhinos at a time so you will have more chances to participate. Anyone funding a full collar will also get to name the rhino. What excellent marketing for your business!
More information on the projects in Facebook Umkwali Predator & Wildlife Conservation Project.
