Tue nuorten innostusta, ideoita ja unelmia!

Elokuun kahtena viimeisenä viikkona Kirkkonummella tapahtuu jotakin aivan uutta: Kirkkonummen Kipinä valtaa Pop Up Art House -hengessä keskustassa pitkään tyhjillään olleen liiketilan. Kipinä on mahdollisuuksien areena, joka aktivoi yhteisöä monipuolisen ennaltasuunnitellun ohjelman kautta, mutta myös houkuttelee kuntalaisia hyödyntämään tilaa ja luomaan sinne omaa toimintaa. Kirkkonummen Kipinä on saanut Kirkkonummen kunnan hallinnoimaa taideapurahaa 4133 euroa, josta katetaan mm. työparin palkkiot, tilan käyttökulut ja toiminnalle välttämättömät materiaalit.

Nuorille
Kirkkonummen Kipinä haluaa tavoittaa alueen nuoret. Ajatuksena on, että yhteistyötahojen kautta tavoitetaan aktiivista nuorisoa, joka saa tuetusti suunnittella ja toteuttaa haluamaansa toimintaa omalle ikäryhmälleen. Kipinä haluaa välittää nuorille viestin siitä, että tämä on vauras kunta, jossa on resursseja ja osaamista jota halutaan kohdentaa nuoriin, ja että heidän tarpeistaan välitetään ja he itse ovat oman ympäristönsä aktiivisia vaikuttajia!

Kipinä on alkusysäys pidemmälle prosessille. Kipinä fasilitoi myös pitkään kunnallispolitiikassa ollutta ratkaisematonta kysymystä nuorten kahvilan perustamisesta. Toivomme, että Kipinä on merkittävä askel myös tämän toteutumiseksi.

Kutsu
Kutsumme mukaan ihmisiä, jotka kokevat Kipinän kiinnostavaksi aloitteeksi ja nuorten omaehtoisen toiminnan tukemisen tärkeäksi. Tule mukaan tekemään Kirkkonummesta yhteisöllisyyden vahvistamisen ja nuorten aktivoinnin edelläkävijä!

Jos saamme 1000 euroa, toteutetamme 1-2 pienimuotoista nuorten työpajaa, tapahtumaa tai toimintaa. Jos saamme 5000 euroa, toteutetamme 1-2 pientä häppeninkiä ja yhden suuremman tapahtuman, sekä edistämme jatkoprosessia nuorten kahvilan perustamiseksi.

Yksityisten rahoittajien ja yritysten rahoittamat vastikkeet aina 1000 euron asti menevät lyhentämättömänä nuorten käyttöön. Vastikkeellisesta 1500 euron tuesta 50% menee nuorten käyttöön ja 50% Taiteilija päiväksi työyhteisöön -vastikkeen kulujen kattamiseksi. Kipinän vetäjät tarjoavat nuorille aikansa ja ammattitaitonsa tapahtuman suunnittelemiseen ja järjestämiseen, sekä Kipinän tilat toiminnan toteuttamiseksi.

Lämpimät kiitokset tuestasi!

Hei!

Lähde mukaan tukemaan soololevyni julkaisemista!
Olen Jarmo Kantola, laulaja-lauluntekijä Oulusta. Tarkemmin sanottuna asun Haukiputaalla, Kellon Kiviniemessä. Olen toiminut ammattimuusikkona yli viisi vuotta. Musiikkia ja keikkailua olen harrastanut jo parikymppisestä lähtien. Lauluja olen kirjoittanut matkan varrella satoja sekä englanniksi, että suomeksi. Olen myös säveltanyt musiikin useisiin näytelmiin.

Oman levyn tekeminen on ollut mielessäni vuosia ja viime syksynä lähdin sitä toteuttamaan! Nyt äänitykset ovat enää muutamia lauluosuuksia vaille valmiit ja miksaamistakin on jo alettu tekemään.

Levyä tehdään Oulussa Matti Niemen toimiessa äänittäjänä ja tuottajana. Muusikkoina levyllä ovat mukana
-Matti Niemi, basso
-Tommi Hänninen, rummut ja lyömäsoittimet
-Pasi Hiltula, kosketinsoittimet
-J. Aslak, kitara
-Teemu Sarkkinen, kitara
-Aleksi Itkonen, rummut
-Nina Lehtimäki, sello
-Tommi Salmela, mandoliini.

Levy sisältää säveltämääni ja sanoittamaani musiikkia suomeksi.
Sovittajina toimivat mukana olevat muusikot Matin ja minun lisäksi.

Viime vuonna sain kunnian olla mukana The Voice Of Finland-laulukilpailussa. Ohjelman mukanaan tuoma hyvä palaute on antanut myös intoa tämän projektin toteuttamiseen!

Cd-levyn painatuksen, kannen suunnittelun ja taittamisen kustannukset ovat 2500 euroa. Tällä summalla saadaan levyn julkaistua. Kun sijoitat 15€ projektiin, saat levyn postissa kotiisi. Hinta sisältää postikulut ja alv:n.

Tästä voit kuunnella kappaleeni Uskon sinuun

Tästä voit kuunnella kappaleeni Tuulen armoilla

Shava on yhtä kuin viisi stadilaista jannua, jotka päättivät perustaa bändin. Stoori on aivan tavallinen, paitsi että tyylilajina oli bhangra. Bhangra on vilkkaan energinen intialainen tanssimusiikin genre, jonka juuret ovat syvällä Punjabin maaseudulla pohjois-Intiassa. Intialaisten diasporan myötä bhangrasta on tullut maailmanlaajuinen ilmiö, ja bhangrarytmit soivat tanssilattioilla kaikilla mantereilla. Shava on laittanut lusikkansa bhangramusiikin soppaan, ja tehnyt oman versionsa tästä samanaikaisesti ikiaikaisesta ja modernista perinteestä. Shavan suomibhangra on uuden vuosituhannen globaalia kansanmusiikkia, jonka juuret ovat kotiseudulla Itä-Helsingissä mutta latva syleilee koko maailmaa. Kun rumpu alkaa soida, sun on pakko tanssia…

Shavan toinen studioalbumi julkaistaan helmikuussa 2015! Joukkorahoituskampanjamme on pääasiassa suunnattu albumin äänitys- miksaus- ja tuotantokuluihin. Mikäli kampanjamme onnistuu yli odotusten, on meidän mahdollista panostaa videotuotantoon ja markkinointiin.

Yksi levyn biiseistä tulee olemaan Onkimiehen bhangra, jonka julkaisimme jo vuosi sitten. Julkaisemamme versio ei ole hassumpi, mutta olemme sitä mieltä, että raita kaipaa vähän lisää pippuria ja tulisuutta. Tähän tarvitsemme ammattimaista tuotantoa ja miksausta. Haluamme, että Shavan live-esiintymisten energia kuuluu myös levyllä. Kuuntele tästä Onkimiehen bhangran ”demotasoinen” julkaisu vuodelta 2013 – ei huono versio, mutta haluamme levylle astetta päräyttävämmän soundin!

Ohjaus & leikkaus Ville Tanttu

RYHMÄ

Albumin laulu- ja soitto-osuuksista vastaavat pääasiassa Shavan pojat. Vierailevista artisteista voidaan paljastaa tässä vaiheessa mm. Yona (FIN), Pushpinder Kaur (IND) ja Runa Bahra (UK). Albumin tuottaa, äänittää ja miksaa Mikko Raita, ja albumi on tarkoitus äänittää e-studiolla ja Studio Kekkosella Helsingissä. Jotkin osuudet äänitetään Intiassa.

Levyn promootiota hoitaa Laura Kokkonen, joka toimii yhtyeen managerina..

KULUT

Kampanjan tavoitteet, ja mitä niillä saavutetaan –

1000€ – saamme ammattimaista apua albumin miksaamiseen

5000€ – meillä on varaa levyn ammattimaiseen miksaamiseen ja masterointiin

10000€ – meillä on varaa levyn ammattimaiseen äänittämiseen laadukkaassa studiossa, tuottamiseen, miksaamiseen ja masterointiin

15000€ – meillä on varaa levyn ammattimaiseen äänittämiseen laadukkaassa studiossa, tuottamiseen, miksaamiseen ja masterointiin. Voimme myös tuottaa ammattitasoisen musiikkivideon, ja meillä on budjetti levyn mainostamiseen ja markkinointiin.

20000€ – meillä on varaa levyn ammattimaiseen äänittämiseen laadukkaassa studiossa, tuottamiseen, miksaamiseen ja masterointiin. Meillä on enemmän studioaikaa sekä enemmän resursseja leikkaamiseen ja miksaamiseen. Voimme myös tuottaa kaksi ammattitasoista musiikkivideota, ja meillä on budjetti levyn mainostamiseen ja markkinointiin.

Turjan rannan periferiset pomorikylät- kenttätutkimus kulttuurin ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta

Olemme Oulussa toimiva vapaa tutkijaryhmä, jonka intohimona on pohjoisuus. Kiinnostuksemme kohteena on Vienanmeren pohjoisranta ja siellä sijaitsevien kylien kulttuurin ja luonnon nykytilanne. Pomorit – joskus myös rantavenäläisiksi kutsutut – ovat osa kulttuurien kirjoa täällä Kuolan niemimaalla, Turjan rannalla.

Astu outoon ja tuttuun maailmaan! Monissa uskonnoissa pohjoinen ilmansuunta merkitsee pahaa. Suomalaisissa loitsuissa ja balladeissa tuodaan esille, että Turjan koski on palava pyörre, johon puut, kanervat ja heinät uppoavat. Joki on täynnä haavoittavia okaita ja teräaseita. Tauteja manataan Turjan koskeen, jossa entuudestaan asuu murhamiehiä.

Pohjoisessa ovat kylmät tuulet, hallat, pakkaset ja talvet, loitsujen mukaan myös sairaudet, kivut, vaivat ja kuolema. Pohjola, Lappi, Turja tai Rutja tarkoittivat yleensä eeppisessä runoudessa myyttistä pohjoista ilmansuuntaa.

Olemme vuoden 1887 Suuren Kuolan retkikunnan jalanjäljillä; tämän ryhmän jäseniä kävi myös Turjan rannan kylissä. Retkikunnan lisäksi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa aluetta ovat tutkineet muun muassa kansanrunouden kerääjät, kielentutkijat, hyönteistieteilijät ja tähtitieteilijät niin Suomesta kuin ulkomailta. Rajan ylittävä tutkimustoiminta hiipui vuosikymmeniksi neuvostovallan aikana.

Tutkimusryhmän puitteissa olemme dokumentoineet Turjan rannikon kylät jo Kuusiniemeen saakka. Olemme kartoittaneet kasvillisuutta, kylänraittien ja kotien kansanestetiikkaa, nykykansantaidetta, pihoja ja rakennuksia sekä kirkkoja ja kalmistoja. Alueen kylät ja kalmistot ovat monimuotoisia ja niiden kerroksellisuudessa näkyy oman aikansa historia ja aatemaailma.

Kenttätöiden kuvamateriaali ja haastattelut ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kuva-arkistossa. Tarkempi etnografinen kuvaus on vastikkeena olevassa teoksessa ”Turjanrannan pomorikylät”.

Sisämaassa sijaitseva Varzugan kylä on mainittu kirjallisuudessa jo 1400-luvulla. Uusi tutkimusalue ulottuu Varzugajoen suulla sijaitsevasta Kuusiniemestä itään pieniin kyliin, joiden tämänhetkisestä kulttuurista ja luonnosta tiedetään kovin vähän. Kylissä asutaan kaukana suurista taajamista, joten kylien perifeerisyys tekee niisyä kiintoisan tutkimusalueen. Millainen merkitys tiettömyydellä on kylien toiminnallisuuteen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen? Kyliä yhdistävänä ja erottavana luonnontekijänä ovat joet.

Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat niitä tekijöitä, ominaisuuksia ja ilmenemismuotoja, joita paikalliset ihmiset pitävät kulttuurin ja luonnon kannalta merkittävinä ja säilyttämisen arvoisina myös tulevaisuudessa. Millaisia muutoksia luonnossa on tapahtunut ja miten asukkaat kokevat ne? Mikä on ihmisen ja luonnon suhde paikallisella tasolla?

Tavoitteenamme on tehdä kenttätyön tuloksista sekä multimedianäyttely että julkaisu. Aineistoa voivat hyödyntää kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneet henkilöt, reilut reissaajat, eri alojen tutkijat ja matkailuyrittäjät. Aineisto täydentää Suomen Kirjallisuuden Seuran kuva-arkistossa olevaa työryhmän kuvamateriaalia.

Miten rahoitat?

Valitse oikealta haluamasi tuote ja paina rahoita. Voit valita halutessasi useamman tuotteen. Täytä tarvittavat tiedot ja maksa tuote. Maksuvälineenä käyvät kotimaiset verkkopankit sekä Visa ja Mastercard. Vastikkeet toimitamme Mesenaatti-kampanjan päätyttyä ja kenttätyömatkan jälkeen.

Vastikkeet ovat seuraavat:
Tuote 1: ”Turjan rannikon pomorikylät” -teos tekijän signeeraamana. Hinta 60 euroa.
Tuote 2: Reilun reissaajan matka. Kylät tarjoavat kokemuksia, elämyksiä ja estetiikkaa. Matkalle lähtijällä tulee olla voimassa oleva passi ja viisumi. Myynnissä 6 matkaa. Hinta 1000 euroa/matka.
Tuote 3: Matkamuisto/paikallisten ihmisten valmistama tuote. Tuotteet hankimme suoraan tekijöiltä ja/tai Varzugan pomorimuseosta ja Nousevan kommunismin oraat -kolhoosin kaupasta tai muista eteen tulevista paikoista, joten tuotteiden saanti vaihtelee vuosittain ja sesongin mukaan. Hinta 20 euroa/tuote.
Tuote 4: Matkamuisto/paikallisten ihmisten valmistama tuote. Tuotteet hankimme suoraan tekijöiltä ja/tai Varzugan pomorimuseosta ja Nousevan kommunismin oraat kolhoosin kaupasta tai muista eteen tulevista paikoista, joten tuotteiden saanti vaihtelee vuosittain ja sesongin mukaan. Hinta 60 euroa/tuote.
Tuote 5: Uutiskirje. Nämä lähetämme joko matkan aikana tai vasta matkan päätyttyä, koska kylissä ei välttämättä ole toimivaa sähköverkkoa, puhelin- eikä verkkoyhteyttä. Hinta 20 euroa/kirje (huom. jos tilaat useamman uutiskirjeen, ne ovat tietysti sisällöltään erilaisia)
Tuote 6: Tallenne. Kulttuuriin ja luontoon ja liittyvät äänitykset, videot ja valokuvat – äänityksenä muun muassa Varzugan pomorikuoron esiintyminen tilaustyönä. Hinta 50 euroa/tallenne.
Tuote 7: Venäjän kielen opetus. 1 tunti/henkilö/60 euroa.
Tuote 8: Luento tutkimusmatkasta. 1 tunti/20 euroa/henkilö
– osallistuminen mahdollista myös Skypen välityksellä
– halutessasi tilata ryhmäluennon, osta osanottajamäärää vastaava määrä vastikkeita
Tuote 9: T-paita (musta), (Unisex koko XS-3XL, Lady fit XS-XL) hinta 40 euroa
Kerro tutkimushankkeesta kavereillesi ja eri toimijoille esimerkiksi jakamalla tätä sivua, kuvia ja videoita sosiaalisessa mediassa.

Jäsenet:
FM Juha Eskola, kulttuuriantropologia, kansatiede;
FM Johanna Valkama, luonnonmaantiede;
KM Kari Soronen, kasvatustiede, musiikintutkimus;
FT Ritva Toropainen, nimistötutkimus, kansanperinteen tutkimus;
KM Irina Stremberg, kasvatustiede, tulkki

Suomenkielistä tietoa levystä Är visan död i Finland? Är den bara en nostalgitripp för allt vithårigare åhörare till ”Kaffekvarnen”? ”Tigerbrand” är en skiva med outgivna finländska visor till texter av Nils Ferlin. Genom sin första skiva vill den nygrundade gruppen Cirkus42 uppdatera den svenskspråkiga visan i Finland. I det syftet samlade vi runt kärntruppen en skara musiker från första rang inom olika musikaliska fält i Finland, från klassisk musik till folk, jazz och pop.

Cirkus42

Livet är en cirkus där det är vi som är clownerna, och meningen i våra kullerbyttor är inte alltid lätt att förstå. Cirkus42 är en nygrundad ”projektorkester” där kärnan består av låtskrivare Petter Korkman, pianist Jan-Erik Mansikka, gitarrist Mats Nyman, samt den mångsidiga basisten/perkussionisten/sångaren Kaarle Mannila.
Solisterna i Cirkus 42 kan variera från projekt till annat. På skivan ”Tigerbrand” har vi haft glädjen att dela sandlåda med Emma Salokoski, Riki Sorsa, Jonte Ramsten, Ida Olsonen, Jonas Sebastian, Elsa Korkman, Julia Korkman, och Bella Jensen. Några låtar sjungs av Petter Korkman, som producerar skivan. I framtiden siktar Cirkus 42 på att komma ut med musik för barn och vuxna på såväl svenska, finska som på engelska.
På skivan ”Tigerbrand” medverkar förutom kärntruppen också stråkkvartetten ”Jousikaiku” med Pasi Erikäinen och Laura Airola på violin, Mauri Kuokkanen på altviolin och Riikka Lampinen på cello. I backing vocals hörs förutom Masa, Kaarle och Petter även Leena Suurpää, Elsa Korkman och Julia Korkman. På munharmonika hörs ”munharpa-doktorn” Jouko Kyhälä, som bland annat grundat den internationellt kända gruppen ”Sväng”. På dragspel hörs en av världens mest framstående mästare på dragspel i dag, Niko Kumpuvaara. På trumpet och flygelhorn hörs en av den finländska jazzens stora, Verneri Pohjola.

Tigerbrand

Dethär är Cirkus 42 första skiva. Stilmässigt klingar visorna här med jazziga och latinamerikanska inslag, blues, chanson och pop. Musiken på skivan är till största delen komponerad av låtskrivaren och filosofen Petter Korkman. Dessutom hörs två ferlinvisor av den finländska visans ”grand old man” Kaj Chydenius och en av hans son Jussi Chydenius. Jussi är i känd bl.a. som låtskrivare och sångare i a cappella –gruppen ”Rajaton”. Skivan innehåller även två hitintills outgivna Ferlin-låtar av schlagerns kung Toivo Kärki, som i år skulle ha fyllt hundra. Särskilt tack går till Toivo Kärkis son Kalervo Kärki, som ur sina arkiv grävt fram dessa pärlor! Skivan ”Tigerbrand” har fått sitt namn av Nils Ferlins dikt ”Cirkus”, där poeten kommer ihåg sin barndoms ivriga cirkuslekar. Dikten är en av dem som Petter först tonsatte, och som Cirkus42 sedan under ett års tid lekt med. Med undantag av stråk-arrangemangen (Petter) och körerna (i huvudsak signerade Kaarle Mannila) är det just genom gemensamt lekande som de musikaliska arrangemangen kommit till. Så även låten ”cirkus”, som startade med Masas gitarrknäppande: du kan se videon (signerad Nils-Erik Ekblom) med låten här nedan: Cirkus from TIUKU on Vimeo.

Nils Ferlin och att bry sig

Nils Ferlin är Sveriges mest tonsatta poet, och har även tonsatts i Finland tidigare; den kändaste sången torde vara ”I folkviseton” (Kärleken kommer och kärleken går …) av den finländska körledaren och kompositören Nils-Erik Fougstedt. Ferlin gifte sig med en helsingforsiska och han förklarade ibland sitt hetsiga temperament med att han hade ”en droppe finnblod” i sig. Det känns angeläget att ge en ny finländsk infallsvinkel på Ferlins tidlösa och kärvt orädda dikter. Det finns ett viktigt samhälleligt engagemang i Ferlins dikter som påminner om de så kallade ”proletärförfattarnas”. Dikterna skildrar vaknandet av en mer utpräglad identifikation med dem som har det svårast i samhället. Frysande hjälplösa gamlingar på fattighuset eller den kringstrykande svältande luffaren återkommer i många dikter, liksom också tanken att skillnader i social rang och välmående grundar sig på slump. I Finland hittar man liknande engagemang för den vanliga finländarens mödor och lidanden i Väinö Linnas Tuntematon sotilas. Det är kombinationen av samhälleliga perspektiv, barndomsminnen om hur mamma och pappa sjöng: ”Hundarna hörde jag yla, och barnen snyfta för bröd. Men stjärnorna kvittar det lika om någon är född eller död.” Det hör inte stjärnor till att bry sig: det är vår uppgift som människor. Så länge vi bryr oss om hur de sämst lottade har det är välfärdsstaten inte död. ”Tigerbrand” ges ut av Kulturfabriken för informationsspridning rf (kolla gärna mer om oss på www.tiuku.info). Vi tackar er alla för ert stöd, och vi tackar också Svenska kulturfonden och Musiikin edistämisen säätiö för stöd som fört oss fram till den punkt vi nu nått. Foton på sidan är tagna Heidi-Hanna Karhu (tack Heidi!).

Stöd oss!

Skivan har spelats in av Speedy Saarinen, som har sin studio i Åggelby (Mediagents), och resultatet är 14 härliga låtar. Det som nu saknas är pengarna för att slutföra projektet (mixning och mastering, trycka skiva och konvolut). Hjälp oss slutföra detta kapitel av Finländsk och Nordisk kultur! Med er hjälp får vi det gjort – tack!

Cirkus42 – ensilevy ”Tigerbrand”

tystna from TIUKU on Vimeo.

Tue ainutlaatuista laulelmalevyä, jolla Nils Ferlinin runoja tulkitsee joukko suomalaisia säveltäjiä Toivo Kärjestä Jussi Chydeniukseen: osta Cirkus42 yhtyeen ensilevy ”Tigerbrand”

Onko suomalainen laulelma kuollut, pelkkää nostalgista muistelua yhä harmaahapsisemmalle yleisölle? Cirkus42 tarjoaa uutta näkökulmaa ”Tigerbrand”. Levyllä soittaa ja laulaa yhtyeen peruskokoonpanon lisäksi joukko suomalaisia eturivin muusikoita niin klassisen musiikin kuin jazzin, folkin ja popin kentiltä.
Cirkus42 ydinryhmään kuuluvat laulaja / lauluntekijä Petter Korkman, pianisti Jan-Erik Mansikka, kitaristi Mats Nyman sekä perkussionisti ja basisti Kaarle Mannila. Ydintiimin lisäksi ”Tigerbrand” -levyllä soittavat kansainvälistä mainetta niittänyt Niko Kumpuvaara (haitari), mm. ”Sväng”-yhtyeen perustajana tunnettu Jouko Kyhälä (huuliharppu), loistokas jousikvartetti ”Jousikaiku” (Pasi Eerikäinen, Laura Airola, Mauri Kuokkanen ja Riikka Lampinen) sekä suomen jazzin isoihin nimiin lukeutuva Verneri Pohjola (trumpetti, flyygelitorvi).
Korkmanin sävellysten lisäksi levyllä kuullaan sävellyksiä suomalaisen laulelman suurilta: Kaj Chydeniukselta, Jussi Chydeniukselta sekä Toivo Kärjeltä. Erityiskiitokset Kalervo Kärjelle, joka on arkistoistaan löytänyt hankkeemme käyttöön kaksi aiemmin julkaisematonta Kärjen sävellystä: ”I folkviseton” sekä ”Tre dagar”. Lauluja tulkitsemassa ovat Riki Sorsa, Jonte Ramsten, Ida Olsonen, Jonas Sebastian, Elsa Korkman, Julia Korkman, Bella Jensen, Petter Korkman sekä Emma Salokoski. Nils Ferlinin runoissa on Väinö Linnan Tuntemattoman Sotilaan kaltaista yhteiskunnallisuutta. Niissä samastutaan köyhäintalossa palelevaan vanhukseen, yhteiskunnan reunaan ahdettuun kulkuriin, niissä katsotaan yhteiskunnan heikkojen vaivoihin. Pääosin viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla julkaisuissa runoissa heijastuu hyvinvointivaltion esille kasvava eetos: Hyvinvointivaltion, joka on ehditty jo kuolleeksikin julistaa. Ferlinin runot muistuttavat, mikä on hyvinvointihankkeen selkäranka: kyky samastua heikoimpaan. Niin kauan kuin se kyky on tallessa, ei hyvinvointivaltiota voi kuopata. Cirkus42 sovitukset syntyvät nekin leikin ja yhteisen tekemisen kautta. Siksi tuntui luontevalta ottaa yhtyeelle nimi suoraan Ferlinin runosta ”Cirkus” jossa runoilija muistelee lapsuutensa sirkusleikkejä: ”Tigerbrand” oli Ferlinin lapsuudessaan keksimä, poikamaisen pullisteleva oman sirkuksen nimi. Tästä runosta sävelletty kappale on levyn toinen single, josta Nils-Erik Ekblomin kanssa tehty musiikkivideo avautuu alta. Laulajana Jonte Ramsten: ole hyvä! Cirkus from TIUKU on Vimeo. Levyn kappaleet on äänitetty Speedy Saarisen studiossa Oulunkylässä. Sivulla käytetyt valokuvat ovat Heidi-Hanna Karhun sekä Petter Korkmanin käsialaa. Kiitämme Svenska kulturfondenia ja Musiikin edistämisen säätiötä tuesta, jonka turvin olemme päässeet nykyiseen pisteeseen. Nyt puuttuvat enää rahat hankkeen viimeistelyyn: miksaus, masterointi, levyn kannet ja painatus. Tukekaa meitä, jotta saamme tämän luvun suomalaista ja Pohjoismaalaista kulttuurihistoriaa päätökseen. Teidän avullamme se onnistuu – kiitos!!

Toteutamme yleisölle ilmaisen ja kaikille avoimen tapahtuman, jossa nostamme kotimaisten muoti- ja muotoilupalveluiden näkyvyyttä osana kaupunkikulttuuria. Järjestimme Muotiratikka-tapahtuman ensi kertaa viime vuonna ja tapahtuma oli erittäin onnistunut. Muotiratikka 2014 vei taiteiden yönä kaikki muodista kiinnostuneet ratikkamatkalle, jonka varrelta löytyivät kaupungin mielenkiintoisimmat muotiliikkeet ja suunnittelijat. Muotiratikka 2015 tulee olemaan suurempi ja näkyvämpi tapahtuma viime vuoteen nähden.

Muotiratikka-tapahtuman sijaintina ovat Helsingin raitiovaunulinjojen varsilla olevat muodin kivijalkaliikkeet sekä tapahtuman oma pop up -myymälä. Haluamme luoda rennon ja helposti lähestyttävän ilmapiirin alan yrittäjien ja muodin sekä muotoilun kuluttajien välille Helsingille ominaisen kulkuvälineen – raitiovaunun – avulla. Tapahtumaohjelmaan kuuluu ratikan lisäksi kivijalkaliikkeitä ja pop up -myymälä, jossa ajankohtaiset suunnittelijat ja taiteilijat pääsevät esille, tapahtuman päättävä muotinäytös, livemusiikkia sekä yhteistyöravintoloita.

Muotiratikka 2015-tapahtuma tulee ajoittumaan elokuun ensimmäiselle viikolle Helsingin muotiviikkojen aikaan.

Muotiratikan tavoite on lisätä helsinkiläisen muotikulttuurin ja kulttuuripalveluiden näkyvyyttä ja lähestyttävyyttä uuden yhteisöllisen kulttuuritapahtuman kautta.

Tavoitteenamme on joukkorahoituskampanjalla mahdollistaa ratikan vuokraaminen ja muotinäytöspuitteet.

Klovnit ilman rajoja ry (KIR) hakee tukea touko-kesäkuun vaihteessa järjestettävän kansainvälisen kattojärjestön Clowns Without Borders Internationalin kokouksen kuluihin. Klovnit vievät psykososiaalista tukea naurun ja ilon keinoin lapsille, jotka elävät vaikeissa oloissa: kriisialueilla, kaduilla, pakolaisleireillä ja lastenkodeissa. Parhaillaan kansainvälinen joukkomme suunnittelee projektia Nepalin maanjärityksen runtelemiin kyliin. Suomen KIR on myös vieraillut Nepalissa 2009, ja maa on meillekin rakas. KIR on tehnyt vuodesta 2009 toistakymmentä projektia yhtä moneen maahan. Olemme poliittisesti, uskonnollisesti ja taloudellisesti sitoutumaton vapaaehtoisjärjestö, emmekä edistä omaa taiteilijauraamme projektiemme aikana. CWBI kokoontuu vuosittain aina jossakin jäsenmaassaan, ja nyt meillä on kunnia saada heidät vieraiksemme Suomeen ensimmäistä kertaa.

Tavoitteenamme on kerätä 1000 euroa kokouksen kustannuksiin. Kokous luo linjaa tulevalle toiminnallemme huono-osaisten lasten aseman ja olon parantamiseksi maailmanlaajuisesti.

Klovnit ilman rajoja ry:n toimintaan ja eettisiin periaatteisiin voi tutustua sivuillamme:
klovnitilmanrajoja.org/sivut/fi/

Tukijoillemme järjestämme elokuussa riemukkaan ulkoilmaesityksen, jossa nähdään vauhdikasta sirkusta, hupsua klovneriaa ja kuullaan sulosäveliä siinä seassa. Esitys sopii koko perheelle taimesta ikihonkaan! Tarkka ajankohta ja paikka julkistetaan KIRin Facebook-sivulla keräyksen päätyttyä.

Yöperhosten salattu maailma -elokuva on vauhdikas seikkailu perhosten ja hyönteisten maailmaan. Elokuvassa hyödynnetään kolmiulotteista röntgentomografiaa jonka avulla hyönteisiä päästään tarkastelemaan mikroskooppisella tasolla, ja matkataan päiväntasaajalta napapiirille eri perhoslajien kanssa. Kaksi äärimmäistä elinympäristöä auttavat hahmottamaan elämän monimuotoisuutta, haurautta ja uudistumiskykyä. Planetaario esitysympäristönä puolestaan välittää katsojalle ainutlaatuisen, voimakkaan luontoelämyksen.

”Käytämme elokuvan tekoon itse kehitettyä 3D-moottoria, jolla tomografiatekniikka tuodaan suuren yleisön ulottuville. Elokuvaa varten tuotetaan dataa yhteistyössä eri alojen tutkijoiden kanssa eri puolilla Eurooppaa. Elokuvassa tarkastellaan arkista ympäristöämme täysin ennennäkemättömällä tavalla”, elokuvan tuotannosta vastaavat Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen tuotantoyhtiö Pohjankonnasta kertovat.

Joukkorahoitusta ja sinun tukeasi tarvitaan kuitenkin tekemään elokuvasta vielä vaikuttavampi ainutlaatuisen huipputeknologian avulla. Suosituimmat elokuvat saavat Heurekan planetaariossa jopa 60 000 katsojaa. Tavoitteena on saada planetaarioelokuva kansainväliseen levitykseen planetaarioihin ympäri maailman, joissa katsojapotentiaali on valtava ja kiinnostus luontoaiheisia elokuvia kohtaan suuri. Elokuvasta tehdään myös televisiossa esitettävä versio vuonna 2016.

”Katsojatavoitteemme on 50 000 katsojaa kotimaassa ensimmäisen esitysvuoden aikana, mikä on lyhytelokuvalle poikkeuksellisen paljon.
Katsojille, sekä aikuisille että lapsille, tämä elokuva tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman ympäröivään luontoon ja elämään maapallolla. Se on tieteelliseen näkökulmaan nojaava, taiteellisesti omaleimainen elokuvateos ja ensimmäinen kotimainen planetaarioelokuva joka on suunnattu suurelle yleisölle, Vartiainen ja Veikkolainen tiivistävät.

Elokuvaa kuvataan Ugandassa, Järvi-Suomessa ja Lapissa. Elokuvassa yhdistyvät vahva elokuvallinen ilmaisu sekä tieteellinen luonnon tarkastelu. Elokuva on suunnattu suurelle yleisölle ja kaiken ikäisille. Planetaarioformaatti asettaa tuotannolle omat haasteensa, mutta koko katsomon ylle kaareutuva, puolipallon muotoinen projisiopinta tarjoaa poikkeuksellisia mahdollisuuksia ilmaisullisesti mielenkiintoisen ja omaleimaisen elokuvan tekemiseen.

Elokuvan maailma koostuu perhosista ja muista hyönteisistä, mutta lopulta se aukeaa käsittelemään elämän perustavanlaatuisia kysymyksiä. Elämän kiertokulun, kuoleman ja suvun jatkamisen teemoista päädymme oman planeettamme kantokykyyn sekä ihmisen ja eri eläinlajien rooliin osana yhtä suurta ekosysteemiä, planeetta Maata.

Teemme Pohjoismaiden ensimmäistä Sunday Soup -tapahtumaa osana Hupisaaret -kaupunkikulttuuriyhteisön lanseeraamista Oulussa. Rahoita tapahtumaamme, niin saat soppakupongin (keittolounas) ja oikeuden äänestää ensimmäisessä SundaySoup-tapahtumassa parasta ideaa kaupunkikulttuurin kehittämiseksi. Soppailija voi myös antaa kehityspanoksensa mieleisen idean jalostamiseen.

Miten kaikki toimii?

Osallistu tapahtuman rahoitukseen Mesenaatissa ja tule syömään soppaa Oulun Aleksinkulmaan (Aleksanterinkatu 9)! Rahoittaessasi tapahtumaa ja tullessasi paikalle saat etuoikeuden nähdä kilpailevien ideoiden esitykset ja äänestää kuka tai mikä projekti saa rahat idean pilotointiin. Voit tutustua projekteihin etukäteen sosiaalisessa mediassa sitä mukaan kuin ne läpäisevät valinnan. Jokaisella projektille annetaan oma äänestysnumero karsintavaiheessa. Yleisö äänestää tapahtumassa suljetulla lippuäänestyksellä nähtyään esitykset. Muista seurata tapahtuman etenemistä: hupisaaret.fi/sundaysoup-oulu

Kuponki=Soppa+Ääni

Vastikkeemme Soppakuponki on yhtä kuin äänesi kulttuurin, kaupunki-innovaatioiden ja kansalaistoiminnan puolesta. Mikäli et itse pääse paikalle voit välittää äänesi ystäväsi avulla. Ääni ja soppa ovat vastikkeina käytettävissä vain tapahtuman ajan tapahtumapaikalla. Jos et saa ystävää tilallesi, ei hätää! Olet silti toiminut yhtenä mesenaattina kaupunkikulttuurin ja luovan työn puolesta. Tulostettu maksukuitti toimii sekä tapahtuman sisäänpääsylippuna, että äänestyskuponkina. Rahoita verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla Holvissa.

Onko sinulla ja tiimilläsi oma projekti, joka kaipaa rahoitusta?

Hakekaa mukaan viimeistään 5.5. täyttämällä kaavakkeen esitiedot osoitteessa:hupisaaret.fi/sundaysoup-oulu

Seulomme ajoissa hakeneista kuusi jatkoon. Esittelemme kaikki läpi päässeet projektit sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillamme etukäteen. Seuraa: facebook.com/HupisaaretKorttelit

Mikä Sunday Soup?

Sunday Soup on yhteisön aterioihin pohjautuva avoin ruohonjuuritason rahoitusmalli pienille ja keskisuurille luoville projekteille. Perusmallissa ihmiset kokoontuvat huokean hintaisen aterian äärelle ja kaikki tapahtumasta koottu tuotto käytetään tukemaan paikallisia ideoita ja hankkeita. Tapahtuman vierailla on päätäntävalta apurahan jakamiseen äänillään. Sunday Soup -konseptiin liittyvät apurahaprojektit riippuvat täysin paikallisten toimijoiden tarpeista ja kontekstista. Ateriat ovat enemmän tai vähemmän hienostuneita riippuen järjestäjästä ja paikasta. Joillakin järjestäjillä on tapahtuman osana myös esityksiä potentiaalisista projekteista sekä jo mahdollisesti toteutuneista hankkeista.

Miksi me teemme tätä?

Me haluamme herättää Oulun ja koko Suomen kaupungit eloon! Me haluamme tukea kulttuuria yhdessä tekemällä ja mahdollistamalla. Suomalaisittain käännettynä Sopparaha generoi itsenäistä rahoitusta yhteisössä ja herättää keskustelua valtavirtaan kuuluvan luovuuden esillepanoon satsatuista resursseista. Ympäristössä, jossa valtiollinen tuki voi parhaimmillaankin olla pientä ja kaupallisia sekä rahoitusohjelmien rahavirtoja ohjaavat omanlaisensa arvot sekä prioriteetit, innovatiiviset ja potentiaalisesti erilaiset projektit suodattuvat pois ennen kuin pääsevät kukoistamaan.

Soppatoiminnassa yhteisön osallistuminen prosessiin on avainasemassa. Hakeminen ohjelmaan on tarkoituksenmukaisesti helppoa ja mahdollisimman vähäistä byrokratialtaan, jotta osallistuminen olisi innostavaa ja kannattavaa laajalle joukolle ihmisiä. Näin mahdollistetaan kokeellisen, kriittisen ja mielikuvituksellisen työn promoaminen ja stimuloiminen alueella, mikä ei normaalien ohjelmien myötä olisi mahdollista.

Rahankeräyksen ohella Sopparaha tukee verkoston rakentamista sekä yhteisöä, jonka tavoitteet tähtäävät pelkkää rahan ansaintaa pidemmälle. Me haluamme ajatella tätä nousevien projektien ja uusien yleisöjen kanavana/alustana tavata ja keskustella sekä jakaa ja löytää uusia yhteistyötahoja ja työtapoja.

Kannustamme muitakin järjestämään oman vaihtoehtoisen rahoitusohjelmansa. Me näemme tämän projektin muokattavana ja käyttäjäystävällisenä välineenä erilaisiin tarkoituksiin.

SundaySoup yhteisö

SundaySoup konsepti on saanut alkunsa Kaliforniasta ja levinnyt maailmanlaajuiseksi tapahtumaverkostoksi. Mekin olemme saaneet ohjeemme kyseiseltä verkostolta.

Liity yhteisöön ja järjestä oma tapahtumasi: sundaysoup.org/